Tuore uutinen Ylen sivuilla kertoi, että matkailijat ovat löytäneet Utsjoelle lohenpyyntikiellosta huolimatta. Onni onnettomuudessa on ollut se, että koronan vuoksi kotimaan lomailijat ovat etsineet uusia matkailukohteita. Suomen pohjoisin kunta Utsjoki edustaa vielä monin tavoin kiireetöntä ja aitoa Lapin tunnelmaa. Vaeltaminen ja patikoiminen ovat nyt suositumpia kuin koskaan. Joko nyt Utsjoella olisi aika herättää henkiin jäissä ollut Panoraama-vaellusreitin suunnitelma, jossa vaeltajille olisi tarjolla yhtenäinen reitti Karigasniemeltä Nuorgamiin saakka. Tenoa reunustavien tuntureiden huippuja seuraava reitti olisi maisemiltaan yksi Pohjois-Euroopan upeimmista.
Utsjoella luontoelämykset ovat todellinen aarreaitta, mistä mekin ammennamme elämyksiä vuodesta toiseen. Niinpä menneellä viikolla suuntasimme patikoimaan mukavien mökkinaapuriemme, Anjan ja Hemmon kanssa Nuorgamiin ja Utsjoen Ailigastunturin huipulle. Skaidijärven ympäristö on helppoa kulkea, niinpä siellä tulee poikettua usein esim. Nuorgamissa asioidessa. Tällä kertaa nautimme Skaidijärven kodalla Helenan gourmet-retkilounaan. Mustapapu-kylmäsavupororouhe-tomaatti-koskenlaskijakeitto maistui lähes taivaalliselta ulkoilun kylkiäisenä. Kodalle eksyneet muut patikoijat lipoivat kieliään samalla kun me nautimme lounastamme. Appelsiini-kuivakakku ja nokipannukahvit kruunasivat makuelämyksen.
Edellisestä Ailigastunturin vierailustamme oli vierähtänyt jo useampi vuosi. Katan mielestä paikka oli ihanteellinen, sillä tuuli toi lapinkoiran hajureseptoreille porojen tuoksuja kauempaakin, ehkä jopa Norjasta asti. Matkailumainoksista tutut näkymät pääsevät oikeuksiinsa vasta kun ne itse näkee livenä. Tunturiylängöiltä näkee helposti kymmenien kilometrien päähän, jopa kauemmaksikin. Ailigaksen reissun jälkeen Hemmo ja Anja tarjosivat vielä Aurora Holidaysin ravintolassa maittavan päivällisen. Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti