Viikko vierähti päätöiden merkeissä ja kesän tavaroita pakatessa. Perjantai-iltapäivänä auton nokka suunnattiin kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi oli Halsua, missä isäni Toivo teki kullanväriset seinäkiinnikkeet tuoreelle kalaveistokselle. Monivuotinen kalakaverimme Heino kävi katsastamassa kojamon ja porukalla mietimme vielä kuinka päin veistos seinälle tulisi asettaa, kovera vai kupera puoli seinään päin. Lohihan on veistetty pienelle kaarelle, luonnollisesti kääntyvään muotoon.
Heino ja Toivo pohtivat kalaveistoksen kiinnityssuuntaa
Kiinnikkeet syntymässä
Toivon verstaalta löytyvät kaikki työkalut
Lestijärvellä yöpymisen jälkeen matka jatkui kukonlaulun aikaan Ylivieskaan aamupalalle. Väylänvartta ihaillen päädyimme illansuussa Muonioon Kalakirjaston tontille, missä meitä olivat vastassa ikinuoret Katariina ja Markus Roos. Roosin pariskunta on tehnyt valtavan työn Suomen Kalakirjaston eteen. Kirjastorakennuksen tontti on lohkaistu heidän omistamalta maalta ja Roosien päivät ovat viimeisen vuoden ajan kuluneet erityisen paljon tällä rakennustyömaalla. Neljästään kiinnitimme kojamoveistoksen sille varatulle paikalle ja hyrisimme tyytyväisyyttämme. Nyt on lohi oikeassa paikassa. Leveiden hirsien päällä, poltetun ja tervatun pinnan saanut kojamo näytti todella hyvältä. Sen alle suunnitellun terassin vuoksi veistoksen kiinnityksen korkeus mitattiin erityisen huolella. Onneksi "Väylänvarren komein kojamo" (A. Savikko, Kalakirjaston "isä") oli noin suuri, sillä kookkaan rakennuksen seinällä pienempi veistos ei pääsisi oikeuksiinsa.
Kalakirjaston julkisivua
Täydellinen paikka veistokselle
Kutuasuinen kojamo lopullisessa muodossaan.
Kaamosaikaan veistos saa valon taaksensa.
Toivon nerokkaat telineet veistokselle
Veistoksen kiinnittämisen jälkeen pääsimme tutustumaan kirjaston antiin ja hyllyt olivat täynnä mitä mielenkiintoisimpia kirjoja ja eirilaisia aineistoja. Yövyttyämme kirjastolla saimme vielä Roosien pöydässä viiden tähden aamupalan hyvän seuran ja iloisen naurun kera. Pian huomasimme että meidät kaikki yhdistää voimakkaat siteet niin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle kuin Päijät-Hämeeseen. Kyllä maailma osaa olla pieni.
Historian lehdiltä
Lahtelaisen Eero Naskalin elämäntyötä
Automatkamme Raattama, Enontekiö, Kautokeino, Karasjoki, Karigasniemi, Utsjoki sai lisäväriä kun autostamme rikkoutui rengas juuri ennen Norjan rajaa. Onneksi vararengas oli mukana, sillä nyt sitä totisesti tarvittiin. Tätä autoa aikoinaan hankittaessa yksi kriteereistä oli, että vararenkaalle löytyy paikka. Nykyautoissa mukana olevat paikkausaineet ja pumppu eivät olisi meitä tällä kertaa pelastaneet. Terveisiä vain sinne autotehtaille.
Ounasjoki
Pit Stop, Team Hollolan Uistin
Tenossa vesi on todella alhaalla. Suurimpien kojamoiden vatsat alkavat kohta raapia pohjakiviä jos vesi jatkaa laskuaan. Onneksi vesisateita on luvassa lähipäiville.
Tenojoki, Nuvvus
Nuoraskari Kaavassa on kuivilla
Rastigaisa kutsuu tänä kesänä...
Hieno juttu! Ja lohi on kyllä komea!
VastaaPoistaP.s.Eläkööt vararenkaat!!