Vuodenvaihteessa valmistunut lohiveistos on saanut koko kevään parafiinikylpyjä. Veistoksen pintaan on sivelty viikottain parafiiniliuosta, jonka ansiosta kookkaan puun on helpompi selvitä vuodenaikojen säänvaihteluista. Parafiini hidastaa nimenomaan ilmankosteuden vaihtelun vaikutuksia puussa.
"Uisteen" haapapuun toimittaja Seppo hitsasi lohiveistokselle seinätelineet. Näyttää siltä että kojamo pääsee uuteen kotiinsa jo toukokuun puolella.
Monitaitoinen Seppo tällä kertaa hitsarina
Vaappuja valmistuu tasaiseen tahtiin. Muutama vaappu on syntynyt myös omaan käyttöön. Kanadassa asuva serkku Petri toi syksyllä tuliaisina muutamia paikallisia vieheitä. Yksi lusikkauistin oli sikäläisillä vesillä ylitse muiden. Näinköhän tenolainen lohi haksahtaisi kaukaisen lohisukulaisensa tavoin samankaltaisiin väreihin? Erikoisesta väristä täytyy jalostaa vielä muutama variaatio lisää kesän reissulle.
Vaappujen esikuvana kanadalainen ottiviehe
Suomalaisella vaapunrakennuksella on pitkät perinteet. Kalastusaiheisia ja entisiä pyyntivälineitä esitteleviä vanhoja kirjoja on mielenkiintoista lukea. Moni vaappujen ottiväri on jäänyt unholaan aivan suotta. Vanhaa suomalaista vaapunvalmistusta kunnioittaen syntyi tällä viikolla kolme retroväriä. Näiden kaltaisia värejä käytettiin Tenolla 1960 ja -70 luvuilla.
Oliivi- ja ruskeaselkäiset ovat vanhoja ottivärejä
Perhokirjat antavat myös hyviä värimalleja vaappumaalarille. Perhojen ja vaappujen värien yksityiskohdat ovat yleensä kovin erilaisia. Värin yleissävyn toteuttaminen on jo helpompaa.
Tällä perhon värein maalatulla vaapulla on ruskea selkä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti