Ensimmäinen viikko Utsjoella sujahti nopeasti. Tekemistä tuntuu olevan joka päivälle ja kelitkin ovat suosineet ulkoilua. Sateet ovat olleet minimaaliset, mutta tuulet ovat puhallelleet välillä navakasti. Elohopea on parhaimmillaan kivunnut jo lähelle kahtakymmentä, mutta nyt viikonloppuna mittari on enimmäkseen näyttänyt alle kymmentä lämpöastetta.
Tenon vesi on laskenut viikossa n. 25 senttiä. Vettä on joessa yhä runsaasti ja sivujoet sekä ojat puskevat vettä vielä voimalla. Me kävimme pienellä patikkareissulla Norjan puolella ja totesimme purojen olevan vielä niin kovassa tulvassa, että niiden ylittäminen on lähes mahdotonta. Reissulla saimme nähdä pari riekkoa lähietäisyydeltä, joista toinen antoi meidän ihailla ja kuvata sitä pitkän tovin. Ruskakin malttoi olla häiritsemättä sitä. Elokuvaamme varten saimme riekosta hienot taltioinnit.
Pistäännyimme viikolla Utsjoen uudessa koirapuistossa. Aidattu alue sijaitsee hieman keskustasta etelään päin ja ainakin Ruska tuntui viihtyvän siellä erinomaisesti. Lisäviihtyvyyttä toi puistoon tullut utsjokelainen berninpaimenkoira Ávva. Mukava oli koirien viilettää puistossa kun tassujen alla on miellyttävää kunttaa.
Kävimme korjaamassa Vitosniemen kodan porraskaiteen, jonka kevättulvan tuomat jäät olivat rikkoneet. Samalla keitimme kodan edustan nuotiopaikalla tietysti nokipannukahvit. Olemme viime aikoina saaneet lukea tiedotusvälineistä, että Metsähallitus on vähentänyt tupien ja taukopaikkojensa huoltoa. Vitosniemen kodalle oli tuotu talven aikana polttopuita, joten siltä osin huolto on toiminut.
Anitta ja Pauli saapuivat Kivikosken mökille eilen. Tänään kävimme yhdessä Yläkönkään kodalla herkuttelemassa. Retkipöytä oli jälleen laitettu koreaksi, kuinkas muuten.